Sormet unixiin
ITKA203 Käyttöjärjestelmät -kurssin Demo 1 keväällä 2015 ja 2016 ja 2017 ja 2018 ja 2019 ja 2020 ja 2021 ja 2022 ja 2023 ja 2024: "Superpikaintro interaktiivisen Unix-shellin käyttöön"
Paavo Nieminen, paavo.j.nieminen@jyu.fi
Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunta.
Contents
- Mistä tässä harjoitteessa on kyse
- Merkinnät ja erikoisnäppäimet
- Varoituksia / ennen kuin aloitat
- Tarkennuksia: Unix/Linux/GNU/BSD/...
- Osa 1: Ota pääteyhteys yliopiston IT-palveluiden koneelle
- Osa 2: Tutustu etäympäristöösi
- Osa 3: Opi, miten opit lisää milloin vain
- Osa 4: Tiedostonhallintaa
- Osa 5: Temppuja
- Osa 6: Pakollinen palautustehtävä
Mistä tässä harjoitteessa on kyse
Tämä demo syntyi alunperin Käyttöjärjestelmät -kesäkurssilla 2007. Kiitän silloisia kurssilaisia hyödyllisestä ensipalautteesta. Sisältö on kestävää 1970-luvulta näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen.
Tämän pitäisi olla Superpikaintro, joten tätä voi mennä aika nopeastikin läpi. Mutta älä kiiruhda! Kaikki asiat ovat tärkeitä ja ne oletetaan tunnetuiksi jatkossa. Näitä perusasioita on syytä kertailla tulevaisuudessa tällä kurssilla ja myöhemminkin!
Kannattaa tehdä omia muistiinpanoja aina, kun opiskelet uutta. Silloin voit palata myöhemmin itsellesi avoimeksi jääneisiin kysymyksiin ja merkityksellisimpiin opittuihin asioihin. Tämä pätee demoihin, luentomonisteeseen, esimerkkikoodeihin ja myös live-luentoihin ja ryhmäkeskusteluihin.
Terminologia ja teoria alta pois: Shell on englantia ja tarkoittaa suomeksi kuorta. Tässä demossa käytetään nimenomaan käyttöjärjestelmän päälle tehtyä kuorta eli apuohjelmaa, jolla käyttöjärjestelmän tarjoamia palveluita päästään käyttämään. Kuori voi olla graafinen, klikkailtava kuori, tai tekstimuotoinen.
Tekstimuotoisesta kuoresta meille on käyttöjärjestelmien peruskurssilla hyötyä ainakin neljästä syystä:
- Tyypillisiä käyttöjärjestelmän ja laitteiston toimintoja on täsmällistä ja selkeää havainnollistaa tekstimuotoisilla komennoilla.
- Tekstimuotoisen kuoren komentoja päästään myöhemmin suoraan kirjoittamaan komentoriviohjelmiksi eli skripteiksi.
- Tekstikuorten käyttö on nykyisin harvinaisempaa tietokoneharrastelijoiden ja peruskäyttäjien keskuudessa, joten sitä on jopa aiemaa tarpeellisempaa opetella erikseen tällaisella tulevien ammattilaisten ja tehokäyttäjien kurssilla.
- Standardoitujen tai vakiintuneiden menettelyjen oppimisesta on kestävää hyötyä pitkälle näköpiirissä olevaan työelämätulevaisuuteen.
Yleisesti ottaen kuorityyppinen komenteluohjelmisto voidaan ajatella minkä tahansa kommenneltavan järjestelmän ympärille. Tässä tapauksessa kyseessä on käyttöjärjestelmäohjelmiston kuori.
Suora lainasana "shell" on kansainvälisesti tunnettu ja suomen kieleenkin vakiintunut. Oma kielikorvani kuitenkin muuttui 2010-luvun mittaan sellaiseksi, että suomeksi puhun mieluummin kuoresta. Joskus vielä lipsahtaa sekä suuhun että tekstiin kuitenkin "shell".
Shell tai kuori - molemmat on syytä joka tapauksessa tietää ja ymmärtää samaksi asiaksi.
Harjoituksen tavoitteet:
- Tekstimuotoisen kuoren perusidea tulee sinulle tutuksi ja kuorikomentojen kirjoittaminen alkaa mennä selkärankaan käytännön tekemisen kautta.
- Saat hieman ohjattua käytännön kokemusta tekstikuoren käytöstä; vinkit ovat tärkeitä, etenkin jos tämä on ensimmäinen kerta ikinä.
- Näet ainakin nimeltä ja päällisin puolin kertaalleen joitain perusohjelmia, joita Unix/Linux -järjestelmiin on useimmiten asennettu; näet myös joitakin "unixmaisia" käytäntöjä esimerkiksi käyttäjän näkökulmasta tiedostojärjestelmään.
- Opit, miten aihetta voi itsenäisesti oppia lisää myöhemmin sitten, kun on tarpeen jossakin työ-, harrastus- tai opiskelutehtävissä.
- Käyttöjärjestelmäkurssin myöhemmät demot olettavat, että tämän demon pohjataidot jo osataan.
Keväällä 2015 määriteltyjen osaamistavoitteiden osalta demon tehtyään opiskelija:
- uskaltaa ja osaa käyttää "unix-tyyppistä" käyttöjärjestelmää, esim. Linuxia, komentorivikuoren avulla sekä pääteyhteyden yli, aiheuttamatta vaaraa omille tiedoille tai häiriötä muille käyttäjille tai järjestelmälle [ydin/arvos1]
- osaa rakentaa yksittäisiä bash-komentorivejä, hyödyntäen putkitusta ja tiedostoonohjausta [ydin/arvos1]